Yli viikko jo vierähtänyt täällä..! :0 Hirveästi olisi kerrottavaa, mutta ei ole paljonkaan ollut aikaa roikkua koneella, niin koitan nyt vihdoin kertoo jotain... Koska tiedän, että niin moni janoaa tietää, miten mulla menee täällä.

Meidän DTS:n johtaja on skotti, mikä helpottaa kielen ymmärtämistä. Mutta ei oudon huumorin :D

Nämä hehkeät leidit ovat DTS:mme staffina: Bole from Fiji & Lacey from Kanada.

Koulu alko virallisesti sunnuntaina, kun meillä oli Opening Ceremony. Kyseessä oli tietysti suuri juhla, joten jokainen oli pukeutunut joko juhlavermeisiin TAI kansallispukuun..! Harmi kyllä, kansallispukua ei tullut mukaan, koska ihmiset täällä oilisivat halunneet nähdä sen. Seremonia alkoi upealla aboriginaaliesityksellä ja laululla. Meidät uudet oppilaat esiteltiin ja toivotettiin tervetulleeksi. 

 

 Kuva on epäselvä, mutta laulu kuuluu ja tunnelman voi aistia..! 

Maanantaina oli eräänlainen tutustumispäivä, joten menimme eläintarhaan, Featherdale Wildlife Parkiin. Tarkoitus oli kai tutustua toisiimme, mutta kyllä siinä tuli pariin elukkaankin tutustuttua. Vauvakenguruita eli wallabeita tai ketä nyt onkaan oli kaikkialla ja koalia myos roikkui melkein joka puussa. Vesinokkaeläintä en nähnyt, mutta melkein kaiken muun.  

Yksi mies eläintarhasta piti meidän ryhmälle erityisesityksen parin eläimen kanssa. En ollut ikinä pitänyt kädessä edes lintua, mutta nyt päätin kokeilla. Lintua seurasi melko iso lisko. Koalaa emme saaneet pitää sylissä, toisin kuin henkilökunta, mutta viimeistä eläintä sai kyllä kosketella ihan tarpeeksi. Kyseessä oli jonkin sortin python. En ollut todellakaan ikinä edes koskenut käärmeeseen, mutta nyt päätin kokeilla, miltä tuntuu kantaa sitä! Jännäähän se oli.

 

Tiistaina aloiteltiin oppitunteja. En edes muista, mitä kaikkea puhuimme, mutta saimme kurssivihkomme ja ensimmäisen tenttikirjan ja... No ei siitä tenttiä tule, mutta pitää lukea viidessä viikossa.

Missionuorilla on 17 ydinarvoa. Tässä eräs: MAKE GOD KNOWN

Ja toinen: PRACTISE INTERCESSION AND WORSHIP tai jotain

Vielä yksi oleellinen: VALUE FAMILIES

Keskiviikkona menimme Sydneyn keskustaan. Ensi viikolla satamaan saapuu YWAMin laiva, joka auttaa erityisesti lapsia ja tarjoaa sairaalapalveluita köyhille Australian itärannikolla ja Papua Uudessa Guinessa (myöhemmin varmasti lisää). Mutta nyt olimme keskustassa rukoilemassa etukäteen laivan puolesta.

Eräs katutaiteilija auttoi minua löytämään todellisen luonteeni

Varsinaisen "ohjelman" jälkeen oli aikaa myös leikkiä turistia, joten kävelimme oopperatalolle tsekkaamaan mestat. Lounaan söimme jossain hienossa ravintolassa, jonka seisovasta pöydästä löytyi monenlaista herkkua ja vähemmän herkkua (mm. kaikkai mustekalat ja muut lierot, joita oli pakko kokeilla..!)

ME (ja jotain appelsiininkuoria takana)

Me ei suinkaan olla ainut porukka tällä beissillä. Täällä on muitakin opiskelijoita ja henkilökuntaa. Edellinen DTS oli täällä vielä kun me saavuimme ja perjantaina he valmistuivat..! Halusimme samoalaisen ystäväni kanssa tehdä jotain erityistä heille, joten valmistimme pienen rap&dance-shown. Idean saimme torstai-iltana kymmenen aikaan (nukkumaan pitäisi mennä niissä main...) ja ensin teimme kappaleen valmiiksi. Sitten harjoittelimme tanssin, joka oli minulle erityisen vaikea, koska koreografia oli suoraan Samoalta, eivätkä liikkeet olleet tuttuja... Mutta harjoittelimme pari tuntia ja menimme nukkumaan. 

Harjoittelimme myös perjantaina oppituntien välissä, mutta aikaa ei todellakaan ollut paljon. Äkkiä huomasin istuvani päätöstilaisuudessa ja meidät pyydettiin eteen. Aluksi räppäsimme. Kertosäe oli englanniksi ja rap-osuudet suomeksi ja samoaksi. Sitten musiikki vaihtui toiseen ja tanssimme. Ensin soolot ja sitten yhteisen koreografian. Lopuksi musiikki vaihtui koskettavaan balladiin, jonka aikana me uudet oppilaat hyvästelimme vanhat oppilaat. Kaikki olivat täysillä mukana esityksessä ja positiivista palautetta sateli. En väitä, että esitys olisi mennyt hyvin, mutta hauskaa meillä oli!

Lauantaina oli ensimmäinen YouthStreet. Kyseessä on yks tän beissin toimintamuoto. Kohderyhmänä on 12-17 -vuotiaat lapset ja nuoret. Mutta he eivät ole kids tai youth vaan CREW. YouthStreetin aikana crew voi valita, mitä haluaa tehdä: skeitata, tanssia vai urheilla. Aktiviteettien jälkeen on lounas, jota seuraa YouthStreet live, illan hengellinen osuus.Itse kuulun tanssiryhmään. Valitettavasti viime lauantaina crew jakaantui vain skeitti ja sporttitiimiin, joten meidän tiimiin ei tullut ketään.

Sunnuntai on täällä vapaapäivä, mutta beissi rohkaisee osallistumaan paikallisten seurakuntien jumalanpalveluksiin. Meidän DTS-porukka meni Hillsongiin, koska kaikki halusivat nähdä, millaista siellä on. Ja olihan siellä hienoa! Musiikki todella oli loistavaa ja puhuttelevaa, eikä saarnassakaan ollut valittamista. 

En voinut vastustaa kiusausta, joten kuvasin pienen pätkän kokouksesta. :)

Jumalanpalveluksen jälkeen lähdin samoalaisen kaverini kotiin käymään. Tai itse asiassa perhe on nyt kolme kuukautta Sydneyssä ja lähtee sitten takaisin Samoalle. Mukavia ihmisiä nämä Island people. Koko perhe on niin iloinen, että oon niiden pojan kaveri. Ja he käskivät kertoa kotiinpäin, että mulla on nyt uus perhe täällä: Samoan perhe.  Ai niin! Söin myös samoalaista ruokaa..! Ja se oli aika saavutus. Perunamuussi maistu aika normaalilta, mutta se lima, missä se lammas viru, oli aika "jännää". Ja niistä harmaista kimpaleista en vieläkään tiedä, mitä ne oli, mutta jotain ne puhu eläimen lihaksista, mutta aika kaukana se oli normaalista lihasta :0 

Tänään on maanantai, joka myös on vapaapäivä. Päätimme kuitenkin porukalla tutustua Blue Mountainsiin. Ja olivathan ne maisemat aika huikaisevat..! Päivä oli ehkä kuumin tähän mennessä (ehkä +35°C) ja sumua oli onneksi tuskin lainkaan. Laskeuduimme vuorta vain puoleenväliin, mutta silti tuli aika hyvä reisijumppa ylös noustessa.

 

Kävimme myös kristillisessä kirja- ja musiikkikaupassa, koska halusin ehdottmasti saada TobyMacin uusimman CD:n :D Paikka oli pikkasen suurempi kuin missä olen tottunut työskentelemään. Käteen tarttui viisi levyä ja kalanmuotoista purkkaa ja hintaa tuli vain 59,50 $AUD. Ei paha laisin.

Musiikkivalikoima oli mukava ja tuotteitten lisäksi kaupasta löytyi lasten puuhapaikka, nojatuoleja sekä kahvila.

 

Lahjatavaravalikoima näytti siltä, että olisi tehnyt mieli katsella vähän pitempäänkin...

 

Tässä lyhyt katsaus viikon tapahtumiin! Olen kyllä viihtynyt erinomaisesti. Tämän beissin yksi näky on, että kaikki kansat tulevat yhteen rukoilemaan ja ylistämään. Siksi kaikki ovatkin erityisen innoissaan minusta, koska olen ENSIMMÄINEN suomalainen tällä beissillä..! Yksikin tyttö oli rukoillut n. vuoden verran, että tänne voisi tulla suomalaisiakin. Ja tässä minä olen.

Me oppilaat olemme myös aika hyvin eri puolilta maailmaa:

- Pyry 19, Finland

- Etty 19, Samoa

- Rommel 46, Länsi-Australia (hieman vaikee aksentti..!)

- Johathan 19, Kanada (naimisissa seuraavan kanssa)

- Kimberly 18, Kanada (naimisissa edellisen kanssa)

- Sarah, HongKong (asunut Tasmaniassa yhdeksän viime vuotta)

- Sonia, intilaista sukua, syntynyt Fijillä, asuu Australiassa 

- Nicole 21, Switzerland

- Jayne, Vanuatu

- Kristina 17, Norway

  

Mutta tällaista tällä kertaa! On vaikeaa löytää aikaa kirjoittaa, mutta ehkäpä juuri nämä vapaapäivät voivat olla blogipäiviä. Siunausta sinne, missä ikinä olettekin!

 

Rukousaiheita:

• että voisin keskittyä olennaiseen ja käyttää aikani fiksusti
• että voisin kohdata rohkeasti kipeitäkin asioita

 

Kiitosaiheita:

• kieli sujuu jo aikas mukavasti :)
• meidän porukan yhteishenki syntyi uskomattoman nopeasti
• olen saanut nauttia täällä olosta, ystävistä, lämmöstä ja maisemista