Hello hillo!

Voin kertoa, että aika menee kuin siivillä!  Senkin takia on tänne kirjoittaminen vähän jäänyt, mutta ei nyt pahasti kuitenkaan.

Viime viikko oli Ship Tour -viikko, sillä Missionuorten Medical Ship saapui Sydneyn keskustaan, Darling Harbouriin. Joka päivä suuntasimme keskustaan auttamaan laivaa PR-työssä ja käytännön asioissa.

Jos vain on aikaa, niin katsokaa toi video! Itse katsoin sen viime viikolla n. kymmenen kertaa ja silti se koskettaa yhä!

Tuossa videossa on aika hyvin faktaa, mitä laivan funktio on. Australiassa ollessaan se kiertää rannikkokaupunkeja ja esittelee työtään sekä kerää Papua-Uuteen-Guineaan rahaa, hammasharjoja sekä silmä- ja aurinkolaseja.

Laiva saapui Sydneyn Darling Harbouriin maanantaina. Meidän beissi oli vastaanottamassa laivaa ja toivottamassa sen tervetulleeksi "upeilla" kylteillä, jotka olimme väsänneet. 

Tiistaina meille tarjoutui upea tilaisuus auttaa laivan miehistöä. Koska laiva oli yöt päivät aivan Sydneyn ydinkeskustassa ja miehistö nukkui laivalla, olisi ollut peräti vastuutonta jättää laiva vartioimatta. Niinpä meitä jätkiä tarvittiin vahtimaan kannelle vievää ramppia ja laivaa muutenkin. Vartiointi nyt oli tuttua hommaa armeijasta, mutta tällä kertaa meille ei jaettu rynnäkkökiväärejä... Tehtävä itsessään oli hyvin yksinkertainen: meidän tuli katsella ohikulkijoita ja kertoa sisäänpyrkijöille, että vierailuajat alkavat vasta aamulla. Joka tapauksessa symbioosi oli täydellinen: nautimme laivalla olosta ja miehistö oli tyytyväinen saadessaan kerrankin nukkua koko yön.

Sydneyn keskusta oli yöaikaan ihan mukavan näköinen...

Koska laivaa auttamaan oli saapunut väkeä muiltakin Australian beisseiltä, halusimme juhlia yhdessä ja tutustua toisiimme. Keskiviikkoiltana järjestettiinkin Australian YWAMin yhteinen Barbeque & Worship Night. Ruoka oli erinomaista, vaikka itse sanonkin. (Kyllä, meidän DTS-porukka oli keittiössä auttamassa!) Ilta oli upea kokonaisuus.

Löysin myös "lähisukulaiseni", puolisuomalaisen ystäväni! Adelaidessa asuvan Adamin äiti on suomalalinen ja isä juutalainen. Valitettavasti suomen kieli ei ole siirtynyt äidiltä eteenpäin... 

Paidan väritkin sen kertoo! Suomalaista verta.

Torstai oli jälleen työtä täynnä. Laivalla riitti erilaisia hommia: kutsuimme ihmisiä tutustumaan laivaan, kerroimme laivasta, laskimme vierailijoiden lukumäärää, seurasimme, ettei kukaan lähde harhailemaan laivalla omin päin, kirjasimme lahjoittajia tietokoeelle... Ilmapiiri oli kuitenkin päivästä toiseen iloinen, vaikka toki illan tullen olimmekin kaikki hyvin väsyneitä. 

Päätimme testata varmuuden vuoksi lahjoitettujan silmälasien toimivuuden...

Perjantaikin oli täysi työpäivä keskustassa. Ilokseni tapasin Adamin vanhemmat, jotka olivat tulleet Sydneyyn tutustumaan laivaan. Kolme viikkoa olin kaivannut suomen kieltä ja vihdoin tarjoutui tilaisuus käyttää sitä..! Yllätyksekseni puhuminen oli ihmeen vaikeaa! Ehkäpä koska Adamin äiti oli muuttanut Australiaan ollessaan vasta vauva, ja kieli jota hän puhui oli hyvin vanhanaikaista ja suurilta osin unohtunutta. Hauska oli myös huomata, että koska ajattelen usein englanniksi, rupesin kääntämään englannin fraaseja suomeksi, mikä kuulosta aika tökeröltä :D

Illalla minua ja kahta kaveria kysyttiin yllättäen vahtimaan laivaa toinenkin yö. Ja suostuimme toki, kun ei esteitä ollut näkyvissä.

Lauantaiaamuna ehdin vähän kierrellä kaupoissa odotellessani muiden saapumista kaupunkiin. Ja hyvä niin, sillä löysin pitkään etsimäni kengät..! :) 

Näistä kengistä on riittänyt iloa jo monta päivää! Tiedetään, ne ovat upeat :)

Launtai-iltana pidimme keskustassa eräänlaisen nuortentapahtuman, joka sisälsi musiikkia ja mielettömän upeita tansseja, joita laivan mukana kulkeva porukka oli valmistanut. Yleisöä oli ehkä viitisenkymmentä ja itse ainakin koin, että ilta oli onnistunut kokonaisuus. 

Yksi tansseista. Uskomattoman hyvää työtä olivat tehneet! 

Sunnuntaina vierailimme kurssitoverimme Sonian kirkossa. Kyseessä oli Sydenyssä asuvien fijiläisten helluntaiseurakunta. Ihme kyllä, seurakunta oli ihan mukavan kokoinen, vaikka voisi luulla, että kyseinen ihmisryhmä olisi pienempi!

Jumalanpalveluksen jälkeen palasimme jälleen kaupunkiin auttamaan viikon viimeisissä tutustumiskierroksissa. Pian olikin jo aika hyvästellä laiva ja sen miehistö. Ja ihmeellistä kyllä se oli haikeaa!  En ole koskaan ollut mikään merikarhu tai muutenkaan pitänyt laivoista, mutta viikon aikana rupesin miettimään, että tällä paatilla asuminen ei olisikaan hullumpaa. Ei sillä, että vieläkään rakastaisin laivoja ja merta, mutta koska ymmärsin, kuinka uskomattoman arvokasta työtä laiva tekee.

Koko viikko oli onnistunut kokonaisuus ja antoi meille esimakua siitä, mitä outreach tulee olemaan. Saimme myös iloita rukousvastauksista! Keskiviikkona laivan kapteeni jätti koko YWAM-porukalle rukousaiheen, että laivalle löytyisi tarvittavat talkoolaiset tiettyihin konehommiin. Jumala vastasi rukouksiimme ja torstain aikana kyseisiin tehtäviin löytyi henkilöt, joilla oli vaadittava kokemus ja halu lähteä vapaaehtoistyöhön!

Outreachista (kolmen kuukauden aktio-osuudesta) puheen ollen... Määränpäämme on selvinnyt: menemme koko DTS Etelä-Afrikkaan..! Olen aika innoissani, sillä Afrikka on jotain, mikä täytyy kokea ainakin kerran elämässä. On myös mahdollista, että meidän Performing Arts DTS lähtee Etelä-Afrikan lisäksi myös Thaimaahan, mutta se on vielä auki ja rukoilemme johdatusta asian suhteen.

Raskaan, joskin antoisan, viikon jälkeen saimme nauttia yhdestä vapaapäivästä. Maanantaina lähdimme ensimmäistä kertaa rannalle. Minulle se oli myös ensimmäinen kerta, kun uin valtameressä..! Ja todellakin nautin rannasta! Aallot olivat valtavia (eikä pelkästään mun mielestä, vaan kokeneempienkin mielestä :D) ja heittelivät meitä aika rajusti. Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan ja meidän täytyi palata beissille, sillä viikon ensimmäiset oppitunnit alkoivat maanantai-iltana...

Valitettavasti rannalle on täällä pitempi matka kuin Suomessa... Tunti junassa ja puoli tuntia laivalla. Mutta oli se sen arvoista!

Tässä katsaus tähän viikkoon..! Kiitos, että olette mukana matkassa: lukien, kommentoiden, tukien ja rukoillen..!

  

Rukousaiheita:

  • Taloudellinen tilanteeni (Tällä viikolla olemme juuri puhuneet, kuinka Herra on uskollinen. Ja siihen luotan!)
  • Että ehtisin tehdä kaikki koulutyöt muiden kiireiden ohella!

 

Kiitosaiheita:

  • Onnistunut Ship Tour -viikko
  • Laivaan löytyi tarvittava miehistö
  • Maanantain rantareissu!
  • Saamani taloudellinen tuki